Torstaista perjantaihin

Niinhän siinä sitten kävi että hyvin oli ajoitettu renkaiden vaihto sillä torstaiaamulla herätessäni Raumalla maa oli jo valkoinen ja auto kuin lumiukko. Sai taas harjoitella talviajoa Pyhärannan tiellä. Kaikkein pahimpia ovat ne lumipolanteet joita muodostuu auraamattomille teille. Kapealle tielle muodostuu kolme uraa ja kun vastaantulijoita ilmaantuu näköpiiriin alkaa pulssi kohota kun tietää että polanteen yli on ajettava. Se taas saattaa aiheuttaa auton heittelemistä. No selvisin kunnialla ja vain yksi auto oli kohdannut ojanpohjan Unajassa. Kaikkeen kuitenkin tottuu melko pian mutta eka kerta on vaikein.

Kotona vietellyt luppoaikaa eli en ole tehnyt mitään. Vasta nyt kun ollaan jo perjantain puolella pääsin
tänne nettiinkin kirjoittelemaan. Säätiedotus lupaa tänne vesisadetta. Taidan jatkaa kirjoittelua aamulla, nyt painun nukkumaan

Musta perjantaiaamu. Ulkona kolme astetta plussa puolella. Sivujen päivittelyä netissä, virallisia ja
vähemmän virallisia.
Kuvan syysasuisen kultapiiskun

tunnelma myös minussa. Harmaa
ja painostava kenties odottava.
Kukkaan puhkeava sitten joskus.

Keittiössä järjestelyä...tiskausta.
Kaksi roskasäkkiä jo täynnä
poislähtevää tavaraa.
Jotain syötävää pitäis keksiä
ennenkuin lähden Raumalle
Iltamaalareita ohjaamaan.
VOI KURJUUS kun pakkasesta
etsin sitä syötävää putosi yksittäin
pienillä saksilla keräämäni tyrninmarjapurkki
lattialle levittäen kaikki pienet auringot jalkojeni juureen. Sinne meni talven c-vitamiinit. Tervetuloa flunssat ja räkätaudit. Onks aina pakko syödä et jaksaa???  Ensi yöksi siskon luo....ihanaa.