Rautalankaa ja renkaita

Koko aamupäivä meni renkaita punoessa. Ei mikään suunniteltu juttu, niitä alkoi vaan tulemaan kuin itsestään, eihän siinä sitten mikään auttanut kuin antaa mennä. Kun suunnitelmaa ei ole on hyvä tehdä pieniä osia valmiiksi. Myöhemmin niistä voi sitten syntyä jotain suurempaa. Yleensä tekeminen laittaa mielikuvituksen liikkeelle.

Iltapäivällä opiskelua perunkirjoituksen parissa. Ei ollut kivaa hommaa mutta sekin on tehtävä. Kovin tuntuu kiemuraiselta jutulta. Pulssi nousi tarpeettoman koholle. Pari tuntia ja oli pakko lopettaa ja palata  rautalangan pariin.

Illalla ehdin vielä purkaa muutaman poistokirjan osiin tulevia teoksia varten. Siinäkin se ihana outouden tunne tehdä jotain ilman tietoa tulevasta.