Äitienpäivää Raumalla. Vapusta toipumiseen
meni viikko. vasta nyt olen tiskaamassa
viimeisiä laseja takaisin kaappiin. Tiskaamiseen
menee aikaa kun selkä ei kestä seisomista
kuin pari minuuttia ja jalat on tulessa. Pitää siis
ottaa rauhallisesti. Eihän minulla mitään kiirettä
ole. Seuraaviin näyttelyihinkin on vielä pari
viikkoa. Kahteen huoneeseen tilateosta
suunnitellessa ja mahdollisuuksien kaaoksessa
rankasti miettien....mitä pois jättää. Kankaanpään
galleriatilan nimi tuli lyötyä lukkooon.
Nimeksi tuli "Usko tai älä". Mysteerin
kesänäyttelyn nimi vielä pyörii alitajunnan kiemuroissa.
Raumalla. Kristallista tulee niin arvokas tunnelma ja juoma maistui hyvältä. Yläkuvan pupujussit vartioivat piha-alueen rauhaa. Tuolla männyn latvassa istui lintu kuin patsas. Ajattelin että pitäähän kokeilla luontokuvausta. Mitä vielä lintu lensi pois kun sain kameran valmiiksi. Suomen lippu liehui salossa, sekin kiusasi minua. Vaikka kuinka yritin laukaista oikeaan aikaan ei kunnon kuvaa tullut. Olisi ollut kiva onnistua vaan ei. Ehkä en ollut tarpeeksi kärsivällinen. Kaikki kunnioitus hienoille luontokuvaajille
huoneessa oli Äidille mieleistä. Suurin osa valmisteluista tehtiin siskon luona. Kahvikin keitettiin pumppupulloon valmiiksi. Se oli hyvä ratkaisu. Tehokasta toimintaa. Kuvassa oikealla minä, vasemmalla Milja äitini. Hauskaa oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti