keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Kadonnu verokortti

Ajatteli etten an periks
onhan se löydyttävä.... EI LÖYDY
Eile kävi verotoimistos
myöhästysi 9 minuutti
ol menny kii jo kolmelt, varmaanki siks
etteivä työssäkävijä pääsis tulema turhanpäite...
Eile illal yriti netis...
tunnistamine ei onnistu......
lataa vaan.......ja latais viel tänäänki ellen olis
katkassu istuntto....
Tänäpe yriti uudesta tunnistautumist
toise panki kaut......ny onnistus.....tunnistautumine....
mut ny mu tietoi ei hyväksyt....yks aino ruutu
palkkatulot.......ilmotta et vain lukuja tähän ruutuun...
ei vissiin ymmär et o noi pieni lukui...... sit tajusi et
pilkku ei oo luku.......poisti pilku.......ok....mut ny 
ei oo täydellisest ilmotet.....ei näy ko yks ruutu ja siin
o luku ilma pilkku.........ny jumitta mummo ja kone....
mä luovuta..........kirjaudu ulos.........HELPPOO eiks vaa
Viel kerra yritä sin toimisto......en men posliini maalaama ....... mene verotoimisto ja toivo et auto akku kestä viel yhde ylimääräse käynnistykse tai saan 35euro parkkisako, ellen sit tee performansi
ja vaihda uude aku siin valtakadul.......mahtaisinkoha herättä huomiot ......kerranki............mistähä konepelli saa avattu.......

Verokortti saatu ja toimitettu työnantajalle. meni suutaril teettämä avaimi ni mun poika Samuli soit mul ja kysys misä mää ole. Mä ole Savilas grilli kohdal. Poik käsk pyssy siel. Mä sanosi etten pysy
ko meen Potkuri suutaril avaimi teettämä. Pysy sit siel sanos poik. Mä lupasi. Istu suutaril ko joku
kieto käde ympäril. Suutril ol hiukka huolestunu ilme mut se men äkki ohi. Siin ol mu poik kaverins
kans. kauhia halimist ja riemastumist. Suutarki tek vahingos yhde avaime liikka, anto sen kaupanpäälliseks. Mennä Mysteeri istuskelema. Poja lähtivä omil reissuil ja mä töihi. Kyl tul
kummalline olo. Rautalankapiiris selvisi kunnial ja innokkaast tehti teoksi. Piiri lopus ja pit kotti lähte ni Nissani ei päästäny sisäl. Oli just aikomas soitta siskol ko mu pelastajaenkeli Pia huomas
mu ahdinko, sujautti itsensä takapakin kautta autoon ja avas oven. Nissani hyräht käyntti ja toi mut kotipihal. Pali kaikenlaissi tunteit tul koettu päivä aikan. Ny nukkuma, onki jo puolyö.....

Ps. Ai nii, joku kertos ettei eläkeläiset mittä verokortti saa ??? 

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minäpä olen onnistunut sulkemaan itseni autosta ulos ihan tahattomasti. Auto vaan päätti lukkiutua. Avaimet jäivät virtalukkoon, kun ajattelin, että vaan käväisen pankkiautomaatilla ja siitä oli niin vähän matkaa autolle... kukaan ei ehtisi sillä välin kotteroa varastaa. No, auto teki tosiaan temput. Ovi kolahti kiinni ja samalla sitten oven lukkonappi vajui jotenkin itsellään hiukan alemmas. Voi elämän käsi. Poliisi kävi lopulta rassaamassa oven auki.

Eija Suneli kirjoitti...

Eila p. autoje myöt elämä o mielenkiintoist. Jos omistaa legendraalise
yksilö, seikkailut vaa paranee ja löytyy
uussi ystävii. Uskomaton toi sunki kokemus.
Kiva ko jaoit sen. Terkui sul ja hyvii uussi seikkailui