vaikka optikkoliikkeeseen kyselemään mitä pitää tehdä.
Pienoista masentumista havaittavissa. Viivyttelen lähtemistä.
Kaikki on hankalaa...autoonmeno.....tavaroiden etsiminen...
Autoon ei tunnu mahtuvan ja tavarat hukassa. Näin käy
aina kun hermostun. Purjehdin niinsanotusti pimeillä vesillä.
Melkoinen tuuli käy silmään kävellessäni kohti optikkoliikettä.
Keskustelua optikon kanssa. Paljon tietoa jotka siskoni jo
eilen googletti tietoisuuteeni.....selvästi huolestuneena olotilastani.
Siskohan se "pakotti" optikolle menemään.
Saan kehotuksen silmälääkärille. Ensin terveyskeskukseen Pyhärantaan ja sieltä lähete joko Uuteenkaupunkiin tai Turkuun. Juuri tätä inhoan, kulkemista paikasta toiseen huonoissa keliolosuhteissa.
Kotona Santtiolla. Nettijutut saa jäädä ja tv-n katselu.
Kuitenkin jostain kumman syystä levitän posliinimaalaus-
tarvikkeet keittiön pöydälle....alan maalata. Maalatessa
unohtuu silmän vilkkuvalo. Iltakymmeneltä maalaus alkoi väsyttää ja jatkoin hieromalla väripaakkuja valmiiksi tulevaa käyttöä varten. Tunti hurahti nopeasti. Paakunteko oli yllättävän vaikeaa. Aina jäi liian veteläksi. Lopuksi alkoi sekin onnistua. Tarvitaan vain sitkeää yrittämistä. Olisin jatkanut tätä vielä toisenkin tunnin mutta sekoitukseen tarvittava öljy loppui ja sen myötä myös paakunteko. Niin se paakku on se kun posliinivärijauhetta hierotaan palettiveitsellä sekaisin paksuksi tahnaksi joka sitten säilötään pieniin rasioihin joista sitä sitten tarvittaessa otetaan ja ohennetaan maalaukseen soveltuvaksi.
Pari buranaa jalkojensärkyyn ja nukkumaan....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti