Rauman Kansalaisopiston kevätnäyttely

Neljä päivää ankaraa näyttelyn
rakentamista. Puoliltapäivin
aloitus ja ilta kymmeneltä
kotiin. Kaksi päivää näyttely-
valvontaa ja esittelyä. Tavattu
ihania ihmisiä. Kohtaamisia,
keskusteluja. Kertakaikkiaan
ihana viikko, olen niin onnellinen
ja kuitenkin rättiväsynyt. Kuvan
teoksen nimi  "Pakko tanssia"
Minä en nyt tanssi vaan menen
nukkumaan.

 Kun kolmen maalauspiirin ja yhden Rautalankapiirin
teokset pitää saada mahtumaan yhteen
luokkaan ja käytävälle ja kun teokset
ovat erityylisiä monilla eri
tekniikoilla tehtyja on tehtävä haasteellinen.
Haastetta lisää vielä se että moni tuo teoksensa
päivää ennen näyttelyä. Se on seikkailu ja rakastan
sitä. Luokka pitää muuttaa näyttelytilaksi
muutamassa päivässä, hyllyjä peitellään
lakanoilla, pöytiä siirrellään edestakaisin,
kiireisiä ihmisiä juoksee käytävillä, teoksia
tuodaan.Kauden aherrus on näytillä.
Voi sydämestäni kiitän kaikkia niitä
ihania ihmisiä jotka jaksoivat ahertaa
päivästä toiseen, nousivat tikkaille ja ripustivat
katonrajaan...minulta se ei enää onnistu.

Nyt lepoa ja rauhaa ja siitä sitten
pikkuhiljaa oman kesänäyttelyn
rakentamiseen. Mysteerin näyttely
pitää saada auki kesäkuun ensimmäisenä
arkipäivänä. Suunnittelu vie aikansa
ja sekin tila on haasteellinen pienen
kokonsa myötä. Uskon että nyt se
aika vasta lentääkin.